Emmi Partanen – Muutostarina, kuinka löysin itseni ja voimavarani uudelleen
Taustatiedot:
Ikä: 20v
Ammatti: Tarjoilija
Lähtöpaino: 80kg, paino nyt: 74kg
Tavoitteet:
Henkinen: Liikunnaninto takaisin, mielenterveys -> mielihyvää liikunnasta
Fyysinen: Painonpudotus, lihaksien hankinta ja voiman saanti, kiinteytys
Konkreettisin tavoite: Yksi leuka ilman kumpparin avustusta
Liikuntatausta:
Emmi harrasti 10 vuotta luistelua, jonka jälkeen hän valmensi lapsiryhmiä vielä 3 vuotta. Kaikki ei sujunut kuitenkaan mutkattomasti, vaan vuonna 2010 polvessa todettiin rasitusvamma. Tämä hankaloitti suuresti luistelua, urheilu ja aivan pelkästään jo peruselämää. Hän jatkoi kuitenkin luistelua vielä 3 vuotta eteenpäin ”on-off suhteella”.
Kuitenkin vuonna 2012 16 vuoden isässä luistelu loppui ja hän siirtyi käymään kuntosalilla. Hän kävi noin puoli vuotta omatoimisesti, mutta polvivamma ei alkanut parantumaan monista eri lääkäreistä huolimatta, joten hän lopetti liikkumisen kokonaan.
Miten polvivamma ja liikkumattomuus vaikuttivat elämääsi?
”Huoh... Mä masennuin. Mä petyin suuresti itseeni ja vihasin itseäni ja sitä kuinka liikkumaton olin ja miltä näytin. Joskus vaan hakkasin polvea ja toivoin että saisin apua lääkäreiltä, mutta apua en saanut fyssareilta, kuntoutuksesta tai muiltakaan. Ei polvelle oikeastaan kuulemma voinut tehdä mitään, vamma olisi ikuinen. Aloin jo uskomaan, että liikunta jota rakastin, oli kääntynyt mua vastaan.
Siinä samalla kadotin itseni, parisuhteeni ja sen kuka olin. Olin tottunut urheilemaan paljon, olin kilpailuhenkinen ja tahdoin olla paras siinä mitä teen, mutta nyt en pystynyt enää tekemään sitä mitä rakastin; liikkua. Tuntui, etten ollut sama iloinen persoona enää, parisuhde tätä myrskyä ei kestänyt, olin liian väsynyt, kärttyinen ja tyytymätön itseeni.”
2016 helmi-maaliskuussa tapahtui suuri muutos, mitä tapahtui?
Kiinnostuin suuresti Pilateksesta, hain pilateskouluun ja pääsin. Se oli yksi mahtavimmista kokemuksistani mitä olen koskaan saanut kokea. Se kasvatti mua ihmisenä ja sain jälleen tehdä mitä rakastan!
Tämän kokemuksen kautta tajusin, etten ollut enää sama ihminen kuin ennen, laiskuuden ja läskin takana. Vasta tällöin todella tajusin, että olin kadottanut itseni vuosien varrella, eikä mun kuuluis olla tää ihminen.
Tajusin, että halusin muutosta elämääni, mutta en pystyisi siihen yksin, tarvitsin jonku joka rikkoo mukavuusalueeni rajat. Itse en vielä siihen kyennyt, vaan tarvitsin jonkun haastamaan mut”.
Miksi valitsit Saran tähän tehtävään?
”Oikeastaan perimmäinen syy oli, että tunsin Saran entuudestaan ja tiesin että hän osaa haastaa ajatteluani ja kroppaani, että menen ulos mukavuusalueen ulkopuolelle. Olin nähnyt ja kuullut kuinka hän valmentaa ja treenaa itse, tiesin, että hän on kova mimmi. Juuri sellaista tarvitsin.
Lisäksi Saran puoleen oli helppo kääntyä, koska Sara tiesi jo ongelmani, sekä millainen jääräpää välillä olen.
Sara oli mahtava tässä tehtävässä, koska kanssakäyminen oli vastavuoroista, salitapaamiset olivat myös terapiaa, ku pystyi puhumaan kaikista muistakin elämän ongelmista. Pojista, töistä, mistä vaan huolesta josta halusin kertoa, tiesin, ettei hän tuomitse ja auttaa minua ratkaisemaan ongelmani jos vain suinkin pystyi. Ymmärsin, että se oli osa Saran tapaa valmentaa, hän kuunteli kaikkia asiakkaitaan ja auttoi heitä myös mentaalipuolen ongelmissa, eikä vain saliliikkeiden suorittamisessa.
Saran kanssa sain olla juuri sellainen kuin olen, jos oli paha olla sen sain antaa tulla ulos, ei tarvinnut esittää iloista, jos ei ollut. Usein kiukku tai suru hälvenikin treenien aikana ja kotiin sai lähteä kevyemmällä mielellä.
Ekojen viikkojen aikana Sara sai mut tajuamaan kuinka vahva olen ja että pystyn tekemään mitä vain. Aloin taas uskomaan itseeni eritavalla kuin aikaisemmin”.
Mikä sinusta oli hyvää valmennuksessa?
”Musta joka viikoittaiset tapaamiset auttoi rutiinin luomisessa, mikä multa puuttui kokonaan.
Terveelliset ruokatottumukset auttoivat rakentamaan pohjan terveellisempään elämään, Saran jatkuva muistutus säännöllisestä ruokarytmistä joka seki multa puuttu kokonaan ja se että hän auttoi ymmärtämään, että pitää syödä paljon enemmän, kuin olin kuvittellut. Olin vetäny vuodet ihan paskalla ruualla, kuitenkin niin, että kalorien yhteismäärä jäi todella pieneksi. Aloitin myös omasta halustani kasvisyöjänä ja sain neuvoja makroarvoihin.
Opin liikepankin, tekemään paljon liikkeitä oikein, oikeilla painoilla ja haastaen lihaksistoani.
Sain ohjelinjat mitä tehdä, opin tavoitteidenasettelua ja tavoitteideni oikeaa toteutusta. Lisäksi opin ymmärtämään oikean aikajänteen tavoitteilleni. Tajusin, että tavoitteeni vaatisivat aikaa ja paljon työtä, ne eivät tulisi hetkessä, Ja tämä oli aivan normaalia! Kuinka vapauttavaa ymmärtää tämä, kun media puskee joka tuutista ties mitä ihmeratkaisuja, ei sellaisia oikeassa elämässä ole!
Kuulin päässäni Saran sanat, puuttuuko lautaseltani jotakin? Tajusin, että puuttuu ja päätin heti lisätä ne. Treeneissä mietin olinko tehnyt tarpeeksi, mitä Sara siinä vierelläni sanoisi? Päätin tehdä aina vähän enemmän. Nämä olivat mielenkiintoisia elämyksiä, sillä ne paransivat arkeani, tekivät siitä helpompaa silloinkin kun Sara ei ollut paikalla.
Kaikista parasta oli varmaankin se, että treeneissä oli aina ihan älyttömän hauskaa, heitimme vitsiä ja nauroimme paljon ja treenien jälkeen oli iloinen ja piristynyt fiilis. Valmennus ei ollut kuin tylsä ruotsinkielen oppitunti koulussa, vaan se oli elämys.”
Mitkä asiat tuntuivat sinusta haasteellisilta valmennusjakson aikana?
”Projektimme aikana oli hetkiä jolloin mulla oli ihan liikaa töitä ja siitä jäätävä stressi. Sillon mulla ei ollut aikaa panostaa, treenissä en pystynyt keskittymään/rauhoittumaan. Kroppa kävi välillä ylikierroksilla.
Keskellä valmennusjaksoa mulle tuli iso alamäki, jolloin treeni ei kulkenut ollenkaan. En kehittynyt, olin väsynyt ja turhautunut. Tämä lannisti suuresti pääkoppaani, enkä olisi jatkanut treenausta ilman Saran jatkuvaa tukea ja kehotuksia jatkaa treeniä ja valmennusjaksoa. Hän myös kehotti mua vähentää treenejä, kuunella mun kehoa ja sen kykyä palautua.
Yks iso ongelma syömisessä oli aterioiden rytmittäminen, aamiainen aluksi oksetti hirveästi ja sen alas saaminen oli vaikeata. Näihinkin löytyi onneksi ratkaisuja ja apua, kuten kevyempiä vaihtoehtoja ja ruokapreppausta.”
Mitä negatiivista tai kehitettävää sinusta valmennuksessani olisi?
”Kasvisruokapankki oli aikas pieni, Sara ei ollut niin paljon tietoa kasvisruuasta tai resepteistä.
Tietenkin helpompaa ois, jos PT olisi omalla salilla, mutta ymmärrän, ettei pienyrittäjä voi tunkeutua isojen kuntokeskuksien PT:den sekaan”.
Sinun terveisiä muille/tuleville asiakkaille?
”Vaikka omalla mukavuusalueella on mukavaa, mene ulos sieltä, koska löydät itsestäsi aivan uusia asioita ja puolia. Vaikka toisinaan tuntuu haastavalta ja aikaa ei tahdoa löytyä, on kaikki esteet mahdollista voittaa, sen huomasin itse”.
Emmi Partanen
Before...
After...
Muutos on mahdollista, kun se lähtee omasta halusta, tai välillä puskemaan tarvitaan avuksi joku muu. Näin kävi myös Emmille, joka muuttui masentuneesta, itseensä tyytymättömästä ja ylipainoisesta nuoresta naisesta, vahvaksi ja vakaaksi urheiluhirmuksi. Samalla hän löysi itsensä ja onnellisuutensa. Matkaa kuitenkin mahtui myrskyjä ja alamäkiä, mutta päivääkään hän ei enää vaihtaisi.
Tahtoisitko sinäkin elämällesi aivan uuden suunnan? Kurkkaa tänne, tehdään yhdessä sinunkin unelmistasi mahdollisia! Täältä voit lukea myös yleisesti siitä, mitä personal trainer tekee ja kuinka hän auttaa tuloksiin pääsemisessä!
Much Love
Sara