PT avautuu: Median kauneusihanteista, valmentajien eroista ja kovan kunnon käsitteestä

Tiedän, että seuraavaksi kirjoittamani tulee jakamaan ihmisten mielipiteitä ja se tulee aiheuttamaan tunteita vihasta hyväksyntään ja iloon. Painotan, että seuraava kirjoitukseni pohjautuu nimenomaan omaan näkemykseeni ja mielipiteeseeni.

Haluaisin käsitellä kirjoituksessani muutamia tulenarkoja, mutta pinnalla olevia aiheita, kuten personal trainereiden huimia eroja, median kauneusihanteita ja kovan kunnon käsitettä.

Median kauneusihanteet

Musta itsestäni on ihan älyttömän pelottavaa, miten paljon työssäni kohtaan ihmisiä, joiden ainoa pääasiallinen treenitavoite on ulkonäkö. Halutaan sitä ja toivotaan toista pois. Toki ymmärrän, jos ei ole johonkin asiaan tyytyväinen ja tahdotaan kehittää sitä, mutten ymmärrä miten se voisi olla "elämän tehtävä" näyttää tietyn näköiseltä.

Kaikista hurjintahan on, että suurin osa näistä ulkonäköön liittyvistä impulsseista ei edes lähde ihmisestä itsestään, vaan ajatus esimerkiksi rasvattoman kehon ihannoinnista on lähtöisin mediasta. Hyvin harva vieläkään ymmärtää, ettei tuossa ole mitään järkeä terveyden kannalta ja Instagramin kuvat ovat useinkin todellisuudessa aivan jotakin muuta mitä ne nopealla silmänvilkaisulla näyttää.

Musta treenin pitää tähdätä terveyden edistämiseen. Terveyttä edistävä ajatus kuitenkin on, että omassa kehossa on hyvä olla. Terveyttä edistää myös psyykkisen puolen hyvinvointi. Jos se tarkoittaa kehon muokkaamista treenillä, se on musta terveyttä tukeva ajatus. Mutta sitten taas, jos ajatuksena on näyttää joltakin tietynlaiselta (eli verrataan omaa kehoa jonkun muun kehoon) se ei välttämättä ole enää omaa terveyttä tukeva ajattelutapa. Pikemminkin antaudutaan median ja oman mielen vedätettäväksi.

Meidän ei tarvitse olla kopioita toisistamme ja useinkaan se ei ole loppupeleissä se mitä kukaan oikeasti haluaa?

Lisäksi on otettava huomioon tosiseikka, että vartalotyyppejä on monia hyvin erilaisia. Media esittelee julkisesti niistä vain todella harvan. Moni ei välttämättä tajua, ettei sitä ”pohjimmaista” vartalotyyppiä voi muuttaa vaikka kuinka treenaisi ja vetäisi dieettejä. Tarkoitan tällä esimerkiksi luuston rakenteen tuomaa vartalon ulkomuotoa.

Urheilullinen vartalo ja kova kunto

Mielestäni on järkyttävää, miten nyt ajatellaan todella yksiviivaisesti, että kova kunto määrittyy, sillä kuinka paljon on ulkoista suurta lihasmassaa. Pelkkä lihasmassa kertoo todella vähän esimerkiksi suorituskyvystä kunnon muilla alueilla. On todella kapeakatseista ihannoida pelkkää kehonrakennusvartaloa ja kuntoa tai fitnessmallien laihuutta! Kuntosaliharrastus ja lihaskunto ovat erittäin tärkeä osa kovan kunnon käsitettä, mutta vain hyvin pieni osa laajemmalla mittakaavalla. Mielestäni kova kunto ei rajoitu myöskään vain ulkoisiin ominaisuuksiin, vaan kova kunto pitäisi määritellä myös mielen tasolla. Usein kovimmassa fyysisessä suorituskyvyssä ovat ne, jotka ovat pystyneet valjastamaan mielensä eniten käyttöön.

Kova kunto rakentuu niin monesta eri alueesta ja olisi ensisijaisen tärkeätä kehittää mahdollisimman montaa niistä. Jokainen meistä tarvitsisikin monipuolista liikuntaa ulkonäkökeskeisen harjoittelun sijaan. Lisäksi jokainen arkkiliikkujakin tarvitsisi treeniä myös henkisellä puolella.

Personal trainereiden huimat erot

Tossa muutama viikko takaperin mua alkoi sapettamaan ihan hirveästi, kun eräs bodarimies tuli kommentoimaan valmennustyyliäni kesken asiakkaani opetuksen. Siinä tilanteessa hämmennyin, mutta näin jälkikäteen ajatellen, hänen ainoat perustelut sanomalleen oli se, että hän bodaa itse niin helvetisti. ÖÖÖH?? Ihan oikeasti, vaikka kuinka bodaisit, ei se vielä tee kenestäkään tasapainoista ja monipuolista, taikka hyvää valmentajaa.

Siitä päästäänkin siihen, että on järkyttävää, että kuka vain voi tällä hetkellä ilmoittaa olevansa pesonal trainer. Alalla ei ole minkään näköistä yhteistä raamia sille, miten ja millä tavoin, taikka kuka voi valmentaa. Mielestäni tämä on iso ongelma, sillä kohtaan viikoittain paljon todella puutteellista valmennusta. Tekniikat ovat heikkoja ja valmentajan ulosanti todella tökkivää. Tämäkin ammatti on aika paljon kiinni kirjaosaamisen lisäksi persoonasta. Kaikki vain ei sovi valmennushommiin. En nyt siis todellakaan väitä, että olen ainoa todellinen ammattilainen, vaan purnaan sitä miksei alalla ole mitään sääntöjä siitä mitä PT:n täytyy osata ja millainen valmentajan luonteen ja opetustyylin olisi kannattavaa olla. Pahimmassa tapauksessa olen kuullut personal trainerin aiheuttamaan asiakkaalleen paljon fyysisiä vaivoja, sekä henkisellä puolella kauheita romahduksia ja itsetunnon menetystä.

Kuka vain, ei siis voi olla hyvä PT. Sorry, but that’s the truth. Ihan kuin jokainen kampaajakaan ei vain nyt ole yhtä hyvä.

Eli yhteenvetona tälle avautumiselleni, toivoisin todella, että median kauneusihanteet alkavat siirtyä terveyttä tukeviin ja rehellisiin mielikuviin. Mielestäni kaikilla meillä on oikeus henkiseen sekä fyysiseen hyvinvointiin, tyytyväisyyteen omassa kehossaan ja median pitäisi tukea sitä. Tämä tarkoittaa aiheen käsittelyä rehellisesti. Suuri määrä suomalaisista on ylipainoisia, eikä ketään motivoi nähdä kuvia saavuttamattomissa olevista vartaloista. Tarvitsemme vankkaa pohjaa terveyden tukemiseksi.

Toivoisin myös, että tasapainoinen ja monipuolinen urheilu saavuttaa suosiotaan, jotta voidaan unohtaa kovan kunnon määritteenä mahdollisimman kookas lihasmassa.

Lisäksi haaveilen jonkinmoisista raameista valmentajien opetukselle ja vaatimuksille. Suomessa kuluu yli 4 miljardia euroa ihmisten pahoinvointiin, joten hyville hyvinvointi ja urheiluvalmentajille on rutkasti tarvetta!

Ootko sä mun ajatusten kanssa samoilla linjoilla? Käyppä sit tutustumassa lisää mun valmennusmetodeistani täällä!

Much Love

Sara